arabian katutaidefestarit - Arabia street art festival

kaksi lempparijuttua Arabian katutaidefestareilla; 

Taikin myyjäiset ja Hermanni Turkki

Ensimmäiseksi mainitulta tarttui mukaan Veera Tammisen kulho, jonka ristin "itkevä mies"- kulhoksi (myöhemmin sainkin tietää kulhon nimen olevan "sinipaitainen mies sateessa") ja turkkia jaksaa aina kuunnella ilolla.

tuulen tanssi 2014

vierailijoita äitienpäivänä

impivaara

elämässäni on yksi paikka, johon mennessä kaikki muu unohtuu ja pystyn rentoutumaan välittömästi; meidän Papan rakentama Impivaara.

astun ulos autosta ja hengitän syvään metsän raikasta ilmaa. riisun kengät ja kuljen kivipolun mökille; jalat hakeutuu itsestään kivien pehmeimmille kohdille, niin tuttu se polku on.

usein emme tee Impivaarassa muuta kuin luemme kollektiivisesti omia kirjojamme ja hurautamme Pappaa moikkaamaan. aamukahveja juodaan viisi tuntia lammen ympärille nousevilla kallioilla.

ikuistin uuden Canon 7D:n kanssa tämän pääsiäisen reissua, henkeen ja vereen filmikuvaajalla kestää hetki tottua digikuvien helppouteen.

isokärsä mökillä

pappala 2014

pappala 2014

sisko mallina

Kauniita unia, Impivaaran kuvia.

kotiseuturakkautta filmin läpi

Helsingissä asiat ovat ennallaan. Katujen harmaus on kokonaisvaltaista, Kaisa kirjaston ylimmän kerroksen maisemat hämmästyttävät vieläkin, kotikadun vanhukset istuvat aurinkoisissa kohdissa ja lähibaarin ikkunan takaa näkee usein nauravia kasvoja ja kiihkeitä pöytäkeskusteluita.

Piristäviä muutoksiakin on ehtinyt tapahtua poissaollessani. Yliopiston kupeeseen on avattu inspiroiva Helsinki Think Company, jossa akateemisesta yrittäjyydestä haaveilevien on helppo tutustua toisiinsa. Sosiologien ekskursio sinne oli erittäin keltainen ja pullan ähkyinen. 

Auringon paiste peilailee itseään kivitalojen ikkunoista. Siskon tupareissa huomasin järjestyksen muuttuneen ja sain ilokseni kuulla hänen myyneen monta taulua.

poland - film pics

Tuli asuttua Helmikuu Puolassa Krakovassa ja matkusteltua Wroclawiin ja Poznaniin siinä ohessa. Kamera kulki uskollisesti mukana nahkahihnassan.

Hala Targowa - asuin Krakovassa perinteikkään markkinapaikan kupeessa

Ikkunanäkymäni.

Juutalaisten Gheton muistomerkki.

Schindlerin tehtaan museo tarjoili kolme tuntia konkreettista historiaa Krakovan natsimiehityksen vuosista 1939-1945. Jokaisella seinällä riitti tutkittavaa, kaiuttimista kaikui naisten ja lasten voihkaisuja ja paloja ihmisten päiväkirjoista oli luettavana. Näyttelyn lopuksi kuljettiin pommisuojamaisen tunnelin lävitse. Lattia oli upottavan pehmeä ja ahtaassa tilassa haisi vahvasti savulta.

Merkityksellinen ilta Veiksel joen rannalla.

"Stop Gentrification" - Krakovassakin taisteltiin Kazimierzin keskiluokkaistumista vastaan.

Monet monet aamut Helmikuussa näyttivät juuri tältä.

Wroclaw.

surrealistisemmat kirkot olivat enemmän minun makuuni.

Puolalaiset kaverit esittelivät meille Poznania ja Wroclawia kolmen päivän reissun ajan. Kryz osasi kertoa Wroclawista kaiken; jokaisella pienellä patsaalla kirkon kyljessä ja yliopiston alueella oli merkityksensä. Ylläolevassa kuvassa olevasta nuoresta herrasta kiersi myös yleinen huhu. Huhun mukaan yliopistosta valmistuvat neitsyet saisivat olla varuillaan, sillä patsaan kerrottiin heräävän silloin henkiin ja tulevan näiden neitsyiden perään. Aivan varmasti täysin totta.

Wroclawin yliopiston katolla (c) Aurélien Jesson

Poznan oli kovin Helsingin tapainen, kokonsa ja rakenteensa ansioita. Sieltä ei filmille tarttunut valitettavasti yhtään kuvaa. Kuvattavaa olisi riittänyt yllin kyllin, olihan jokainen Puolassa näkemäni kaupunki mahtipontinen ja niin kovin puhtoisia Unkarin jälkeen. Jokaisen nurkan takana odotti uusi kirkko, entistä suurempi.

'

Paikallisessa trendi-kahvilassa meinasi tipahtaa koti-ikävän kyynel Bagelin sekaan kun huomasin tämän posterin. Koin suurinta isänmaan ylpeyttä koko vaihtoni aikana. Tuon keksinyt jamppa on minun rakkaasta kotimaastani!

kotiin paluu ja samuli putro.

opiskelijavaihto oli hetkellisesti koko totutun elämän vaihto,

vaatii aikaa totuttautua taas vanhaan elämäänsä.

onneksi en ajattele enää englanniksi, 

on mukavampi olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa kun ajattelee samalla kielellä.

ystävän kanssa puhuttiin kuinka vanha kotikaupunki sisältää muistoja ja tunteita monissa kerroksissa, 17- vuotiaan itsensä musertuneita muistoja metroasemilta, tietyn kadunkulman merkitys saattaa olla todellisuutta suurempi.

kaikilla kaupunginosilla on muistokuorrutuksensa. 

on taas outoa ymmärtää täysin mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu, ymmärtää kyltit ja keskustelut raitiovaunussa. kuuden kuukauden ajan ihmisten keskustelut olivat mukavaa etäistä puheen sorinaa,

nyt teinien karskien puheiden sisällöt hyppäävät korville.

tällä kertaa elämä on tuttu, turvallinen ja vanha

mutta pitää myös tottua siihen ettei kaikki ole jatkuvaa muutosta kuten vaihdossa ja matkustellessa

Helsingin harmaus yllätti, missä se aurinko piileksii?

kalenterin ostoon liittyy aina uhka suorittamisesta.

kirjastoon siis.

kroatian kautta bosniaan ja takaisin.

KROATIA (Rijeka, Zadar, Split)

Tehtiin kuukausi sitten pikkuseikkailu Balkanille. Reitti kulki Kroatin rantaviivaa pitkin Sarajevoon, josta ajettiin takaisin Unkariin. Talla hetkella en ole kovin puheliaalla tuulella eli nauttikaa kuvista. Toivottavasti saatte vahan kiinni Balkanin tunnelmasta. Aika erityinen osa Eurooppaa!

Split.

Ajetaan rantaviivaa, jutut on levottomia. Edellisen paivan sateen korvasi kalvakka aurinko. Halusin jaada makaamaan Zadarin meren soittamien urkujen aarelle.

Pysahdyttiin Mostarissa Bosniassa. Litimarkina tuijotettiin siltaa kaksi sekuntia. "ok, nyt mennaan takas autolle"

BOSNIA (Mostar, Sarajevo)

kuuluisaa bosnialaista chilia.

Vierailtiin moskeijassa, rauhaisa paikka. Tosin naisten pitaa muistaa aina rukoilla miesten takana.

Sarajevo 10:51

aamuiset hairiintyneet pulut.

Sarajevo on vuorten ymparoima kaupunki.

HYVAA YOTA.