impivaara

elämässäni on yksi paikka, johon mennessä kaikki muu unohtuu ja pystyn rentoutumaan välittömästi; meidän Papan rakentama Impivaara.

astun ulos autosta ja hengitän syvään metsän raikasta ilmaa. riisun kengät ja kuljen kivipolun mökille; jalat hakeutuu itsestään kivien pehmeimmille kohdille, niin tuttu se polku on.

usein emme tee Impivaarassa muuta kuin luemme kollektiivisesti omia kirjojamme ja hurautamme Pappaa moikkaamaan. aamukahveja juodaan viisi tuntia lammen ympärille nousevilla kallioilla.

ikuistin uuden Canon 7D:n kanssa tämän pääsiäisen reissua, henkeen ja vereen filmikuvaajalla kestää hetki tottua digikuvien helppouteen.

isokärsä mökillä

pappala 2014

pappala 2014

sisko mallina

Kauniita unia, Impivaaran kuvia.

kotiseuturakkautta filmin läpi

Helsingissä asiat ovat ennallaan. Katujen harmaus on kokonaisvaltaista, Kaisa kirjaston ylimmän kerroksen maisemat hämmästyttävät vieläkin, kotikadun vanhukset istuvat aurinkoisissa kohdissa ja lähibaarin ikkunan takaa näkee usein nauravia kasvoja ja kiihkeitä pöytäkeskusteluita.

Piristäviä muutoksiakin on ehtinyt tapahtua poissaollessani. Yliopiston kupeeseen on avattu inspiroiva Helsinki Think Company, jossa akateemisesta yrittäjyydestä haaveilevien on helppo tutustua toisiinsa. Sosiologien ekskursio sinne oli erittäin keltainen ja pullan ähkyinen. 

Auringon paiste peilailee itseään kivitalojen ikkunoista. Siskon tupareissa huomasin järjestyksen muuttuneen ja sain ilokseni kuulla hänen myyneen monta taulua.