.

Junassa en uskaltanut nousta rasistia vastaan,
hiljaisuudessa pahimmatkin hyväksytään,
kuka osaisi sanoa häpesinkö enemmän itseäni
vai sitä röyhkeätä suunsoittajaa?

Kävelen auringossa lukien kädestäni,
siskoni on korvaamaton.

Kuukaudet kuluvat niin nopeasti että päässä pyörii,
kukakohan siellä taas hyörii?
Menin kirpparille ostamaan vaatteita,
myin vahingossa itseni,
halvalla.

Raivona kuin runoilija lokakuussa,
idyllikin on paiskattu seinään pirstoutuvan ruukun lailla,
tulee ämmänsuon kokoinen sotku ja sirpaleet lentävät
turhan kauas tulevaisuuteen.